Plantaarifaskiitti - Tuiran Fysio
(08) 340 862

tai s-postitse: toimisto(ät)tuiranfysio.fi

Plantaarifaskiitti

15.10.2020

Plantaarifaskia sijaitsee jalkapohjan ja kantapään alueella, kiinnittyen mm. kantapään ja varpaiden välille. Plantaarifaskian tärkeä tehtävä on tukea jalkaterän holvikaaren rakennetta niin, että kun isovarvas ojentuu pystyasentoon, virittää plantaarifaskia niinkutsutun windlass- eli jousimekanismin, jolloin holvikaari kiristyy ja nousee ylös tukemaan jalkaterän rakenteita kehon painon siirtyessä kantapäältä kohti päkiää. Tätä mekanismia tarvitaan mm. kävelyn ja juoksun aikana.

Plantaarifaskiitissa kyseiseen kudokseen ilmaantuu paikallista rappeuma- ja tulehdusmuutosta. Taustatekijöinä oireilulle ovat tyypillisesti ylipaino, pitkäkestoinen seisominen, tai omasta tyypillisestä arjesta poikkeava, lisääntynyt fyysinen kuormittaminen. Lisäksi jalkaterän ja nilkan erilaiset virheasennot ja  sitä kautta poikkeava mekaaninen kuormitus voivat olla altistavia tekijöitä.

PLANTAARIFASKIITIN OIREET

Plantaarifaskiitti oirehtii tyypillisesti eniten aamuisin, vertyy päivän mittaan, mutta kipeytyy taas kuormituksen seurauksena. Röntgen-kuvassa saattaa näkyä plantaarifaskian kiinnityskohdassa ns. ”luupiikki”. Tämä on seuraus, jossa kiinnityskohtaan kerääntyy vähän kerrassaan kalkkia, joka näyttää piikin muotoiselta. Kalkkikertymää muodostuu arviolta noin puolelle oirehtivista henkilöistä.

Plantaarifaskiitti oirehtii tyypillisesti vain toisessa jalassa, mutta 30 % tapauksissa oirehdintaa ilmenee molemmissa jaloissa. Noin 1 / 10 ihmisestä kärsii kyseisestä oirekuvasta jossakin elämän vaiheessa.

PLANTAARIFASKIITIN HOITO

Omatoimisesti plantaarifaskiittia voi hoitaa rauhoittamalla väliaikaisesti rasitusta, josta oirehdinta on alkanut. Rasituksesta johtuvaa kipua voidaan ehkäistä sopivilla jalkineilla, joissa on riittävä holvikaarituki ja pehmustettu kantapään osa. Kovalla alustalla seisominen ja rasituksen välttäminen on myös aiheellista alkuvaiheessa. Mikäli kantapääkipu ei lakkaa 2 viikon sisällä, suositellaan käyntiä lääkärillä, erityisesti jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma, tai jos kantapäälle ei kestä varata painoa. Tavallisissa plantaarifaskiittitapauksissa lääkäri voi tehdä diagnoosin ilman röntgen- tai laboratoriotutkimuksia perustuen oirekuvaan ja vastaanotolla suoritettavaan tutkimiseen. Hoitokeinona voidaan käyttää mm. venytyshoitoa, kortisoni- tai botuliiniruisketta.

Lääkärissä käynti aluksi on suositeltavaa oirekuvan diagnosoinnin ja mahdollisen fysioterapialähetteen vuoksi. Mitä nopeammin diagnosointi ja hoito aloitetaan, sitä nopeammin oirekuva näyttäisi rauhoittuvan.

Fysioterapeutti arvioi tilanteen yksilöllisesti haastattelun ja tutkimisen avulla, neuvoo ja opastaa omaharjoitteissa, sekä oirekuvaan liittyvissä asioissa kokonaisvaltaisesti. Aluksi tarkastellaan erityisesti jalan kuormittumista ja toimintaa, arvioidaan ja testataan eri kudosten osallisuutta oireeseen ja tehdään kohdistettua manuaalista hoitoa usein jalkaterän ja nilkan nivelten- ja rakenteiden alueille, sekä harjoitellaan jalkaterää vahvistavia, tai liikkuvuutta lisääviä omaharjoitteita tilanteen rauhoittamiseksi.

Plantaarifaskiitti voi oirehtia 3 kk -1,5 vuoden verran, mutta 1 – 1,5 vuoden sisällä noin 80 -90 % paranee. Tehokkainta ja tärkeintä hoitoa plantaarifaskiitille on asteittain lisätty omatoiminen fyysinen harjoittelu, jossa vahvistetaan jalkaterän ja nilkan alueen lihaksia- sekä jänteitä. Asteittain lisätty harjoittelu vahvistaa lihaksia, plantaarifaskiaa ja uusdismuodostaa tervettä kollageenirakennetta.

Kollageenin uudismuodostus on oleellinen tapahtuma oirekuvan rauhoittamisessa jalan kuormittumisen normalisoimisen lisäksi.

 

Joni Rossi
OMT-fysioterapeutti

Varaa hoitoaika sähköisesti tai soittamalla

Sähköinen ajanvarauspalvelumme palvelee Sinua 24/7. Voit varata hoitoajan myös puhelimitse ma-pe klo 8.00-15.30 numerosta (08) 340 862.