Migreeni – tuo niin monen pään vihollinen

Migreenistä kärsii n 5 -18% eurooppalaisista. Migreenin taustalla on usein perinnöllinen taipumus. Migreenin syitä ei täysin tunneta, mutta tällä hetkellä lähtökohtana kohtaukselle pidetään aivorungon tasolta alkavaa hermostollista ”hälytystä”, joka kolmoishermon välityksellä leviää aivoissa laajemmalle aiheuttaen reaktion aivokalvojen hermopäätteissä.

Migreenille tyypillistä on kohtauksittaisuus. Kohtauksen alkaessa useimmilla migreenistä kärsivillä on esioireita, jotka voivat olla näköhäiriöitä, tunnottomuutta, valoherkkyyttä, hajuherkkyyttä tai kognitiivisia oireita eli sanat voivat esimerkiksi olla hukassa tai puheenymmärtäminen muuttuu hankalaksi, myös muistin ongelmia ja mielialan vaihtelua ja makeanhimoa voi liittyä kohtauksen alkuun.  Omat esioireet on hyvä oppia tunnistamaan, koska riittävän ajoissa otettu lääke, rauhoittuminen ja rentoutuminen voivat merkittävästi lyhentää kohtauksen kestoa ja lieventää kipua kohtauksen aikana.

Migreenikipua kuvataan monilla sanoilla – jomotus, tuikkiminen, puristaminen, puukonisku, jyskytys jne. Migreenikipu voi olla lievää jomotusta tai invalidisoivaa tuskaa, useimmiten jokaisella on oma kipunsa, jonka tunnistaa ja erottaa ns. normaalista päänsärystä. Kipu on usein toispuoleista, mutta ei välttämättä. Migreenikipu häiritsee normaalia toimimista arjessa ja kohtauksen aikana tekeekin mieli mennä lepäämään. Liikunta pahentaa migreenikipua, minkä perusteella se on usein helppo erottaa jännityspäänsärystä.

Migreenin hoidossa lääkkeillä on tärkeä merkitys, mutta kohtausten ennaltaehkäisy on monen migreenistä kärsivän mielestä oleellista ja mielekästäkin. Omilla elintavoilla voi migreenikohtausten alkamista merkittävästi vähentää. Säännöllinen elämänrytmi, riittävä lepo, stressinvälttäminen ja kohtauksia aiheuttavien ärsykkeiden (esim. verensokerin lasku, tietyt ruoat ja juomat, hajut, kirkas valo) huomioiminen ja niiden välttäminen voivat ehkäistä migreenikohtauksen syntymistä.

Fysioterapiasta apua migreenikohtausten ehkäisyyn

Ennaltaehkäiseviä toimia on mahdollista toteuttaa, mikäli tunnistaa omat migreenikohtauksen riskitekijät. Tässä fysioterapeutti voi olla auttamassa ohjaamalla kehotietoisuus ja läsnäoloharjoituksia, joiden avulla oman kehon reaktioiden tunnistaminen muuttuu helpommaksi ja osaksi jokapäiväistä elämää. Stressi useimmiten pahentaa migreenipäänsärkyjä ja voi joskus olla merkittävä laukaiseva tekijä. Haitalliseen stressiin voi vaikuttaa elintavoilla, mutta stressin kehollisia vaikutuksia voi vähentää myös erilaisilla harjoitteilla, mikä voi osaltaan hillitä migreenitaipumusta. Elimistön tasapainoa voidaan fysioterapiassa edesauttaa myös akupunktiolla. Akupunktion migreenikohtauksia ehkäisevä vaikutus on tunnustettu WHO:ssa ja myös kotimaisissa Käypähoito-suosituksissa. Niskahartiaseudun kireys voi edesauttaa migreenikohtausten syntyä. Fysioterapeutti voi ohjata harjoitteita, joilla niskahartia jännitystä pystyy jokainen itse helpottamaan, mutta myös manuaalisilla tekniikoilla helpottaa lihasten jännitystä ja edesauttaa rangan liikkuvuutta. Fysioterapeutti voi myös ohjeistaa ergonomisia työskentelytapoja niskahartia-seudun jännitysten ennaltaehkäisemiseksi.

Lähteitä:

Duodecim, Käypähoito -suositus, https://www.kaypahoito.fi/hoi36050#readmore

Suomen migreeniyhdistys, https://migreeni.org/tietoa/migreeni/

Migreeni kaappaa aivot, Tiede-lehden artikkeli 8.2.2018, https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/migreeni-kaappaa-aivot

Migreeni vyöryy aivorungosta, Tiede-lehden artikkeli 7.2.2018, https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/migreeni-vyoryy-aivorungosta